Substantiivi

muokkaa

faktiivi (5)

  1. (kielitiede) verbin johdos, joka merkitsee kantasanan tarkoitteeksi tekemistä
    Verbi täyttää on faktiivi, sillä se merktisee täydeksi tekemistä.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi faktiivi faktiivit
genetiivi faktiivin faktiivien
(faktiivein)
partitiivi faktiivia faktiiveja
akkusatiivi faktiivi;
faktiivin
faktiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi faktiivissa faktiiveissa
elatiivi faktiivista faktiiveista
illatiivi faktiiviin faktiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi faktiivilla faktiiveilla
ablatiivi faktiivilta faktiiveilta
allatiivi faktiiville faktiiveille
muut sijamuodot
essiivi faktiivina faktiiveina
translatiivi faktiiviksi faktiiveiksi
abessiivi faktiivitta faktiiveitta
instruktiivi faktiivein
komitatiivi faktiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo faktiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Lähteet

muokkaa