falangi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaafalangi (5)
- antiikin ajasta lähtien käytetty keihäsmiesten neliömäinen taistelumuodostelma
- (politiikka) useiden lähinnä fasististen järjestöjen itsestään käyttämä nimi
- perussuomalaisissa olevaa rokotusvastaista falangia (politiikan toimittaja Timo Haapala, Alfa-Tv)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈfɑlɑŋːi/, [ˈfɑ̝lɑ̝ŋːi]
- tavutus: fa‧lan‧gi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | falangi | falangit |
genetiivi | falangin | falangien (falangein) |
partitiivi | falangia | falangeja |
akkusatiivi | falangi; falangin |
falangit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | falangissa | falangeissa |
elatiivi | falangista | falangeista |
illatiivi | falangiin | falangeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | falangilla | falangeilla |
ablatiivi | falangilta | falangeilta |
allatiivi | falangille | falangeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | falangina | falangeina |
translatiivi | falangiksi | falangeiksi |
abessiivi | falangitta | falangeitta |
instruktiivi | – | falangein |
komitatiivi | – | falangeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | falangi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- falangi Kielitoimiston sanakirjassa