fanittaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaafanittaja (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈfɑnit̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: fa‧nit‧ta‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fanittaja | fanittajat |
| genetiivi | fanittajan | fanittajien (fanittajain) |
| partitiivi | fanittajaa | fanittajia |
| akkusatiivi | fanittaja; fanittajan |
fanittajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fanittajassa | fanittajissa |
| elatiivi | fanittajasta | fanittajista |
| illatiivi | fanittajaan | fanittajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fanittajalla | fanittajilla |
| ablatiivi | fanittajalta | fanittajilta |
| allatiivi | fanittajalle | fanittajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fanittajana | fanittajina |
| translatiivi | fanittajaksi | fanittajiksi |
| abessiivi | fanittajatta | fanittajitta |
| instruktiivi | – | fanittajin |
| komitatiivi | – | fanittajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fanittaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- fanittaja Kielitoimiston sanakirjassa