fariseus

Suomi

Substantiivi

fariseus (39)

(uskonto, historia) Jeesuksen ajan juutalaisten keskuudessa vaikuttaneen fariseusten oppisuunnan jäsen
(kuvaannollisesti) hurskastelija, tekopyhä henkilö

Ääntäminen

IPA: /ˈfɑriˌseus/ tai /ˈfɑriseu̯s/
tavutus: fa‧ri‧se‧us / fa‧ri‧seus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	fariseus	fariseukset
genetiivi	fariseuksen	fariseusten fariseuksien
partitiivi	fariseusta	fariseuksia
akkusatiivi	fariseus; fariseuksen	fariseukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	fariseuksessa	fariseuksissa
elatiivi	fariseuksesta	fariseuksista
illatiivi	fariseukseen	fariseuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	fariseuksella	fariseuksilla
ablatiivi	fariseukselta	fariseuksilta
allatiivi	fariseukselle	fariseuksille
muut sijamuodot
essiivi	fariseuksena	fariseuksina
translatiivi	fariseukseksi	fariseuksiksi
abessiivi	fariseuksetta	fariseuksitta
instruktiivi	–	fariseuksin
komitatiivi	–	fariseuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	fariseukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	fariseus-

Käännökset

1. historiallisen juutalaisen oppisuunnan jäsen

englanti: Pharisee

ruotsi: farisé

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

saddukeus, essealainen, selootti

Aiheesta muualla

fariseus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=fariseus&oldid=4176046”