fauna
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (eläintiede) eläimistö, alueen eläinkunta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈfɑu̯nɑ/
- tavutus: fau‧na
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fauna | faunat |
| genetiivi | faunan | faunojen (faunain) |
| partitiivi | faunaa | faunoja |
| akkusatiivi | fauna; faunan |
faunat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | faunassa | faunoissa |
| elatiivi | faunasta | faunoista |
| illatiivi | faunaan | faunoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | faunalla | faunoilla |
| ablatiivi | faunalta | faunoilta |
| allatiivi | faunalle | faunoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | faunana | faunoina |
| translatiivi | faunaksi | faunoiksi |
| abessiivi | faunatta | faunoitta |
| instruktiivi | – | faunoin |
| komitatiivi | – | faunoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fauna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- fauna Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaafauna (monikko faunas tai faunae)
- (eläintiede) fauna
Espanja
muokkaaSubstantiivi
muokkaafauna
- (eläintiede) fauna
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9