fauna
Katso myös: faună |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (eläintiede) eläimistö, alueen eläinkunta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈfɑu̯nɑ/
- tavutus: fau‧na
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | fauna | faunat |
genetiivi | faunan | faunojen (faunain) |
partitiivi | faunaa | faunoja |
akkusatiivi | fauna; faunan |
faunat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | faunassa | faunoissa |
elatiivi | faunasta | faunoista |
illatiivi | faunaan | faunoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | faunalla | faunoilla |
ablatiivi | faunalta | faunoilta |
allatiivi | faunalle | faunoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | faunana | faunoina |
translatiivi | faunaksi | faunoiksi |
abessiivi | faunatta | faunoitta |
instruktiivi | – | faunoin |
komitatiivi | – | faunoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | fauna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- fauna Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
fauna (monikko faunas tai faunae)
- (eläintiede) fauna
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
fauna
- (eläintiede) fauna
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9