flöittaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaflöittaaminen (38)
- teonnimi verbistä flöitata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | flöittaaminen | flöittaamiset |
| genetiivi | flöittaamisen | flöittaamisten flöittaamisien |
| partitiivi | flöittaamista | flöittaamisia |
| akkusatiivi | flöittaaminen; flöittaamisen |
flöittaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | flöittaamisessa | flöittaamisissa |
| elatiivi | flöittaamisesta | flöittaamisista |
| illatiivi | flöittaamiseen | flöittaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | flöittaamisella | flöittaamisilla |
| ablatiivi | flöittaamiselta | flöittaamisilta |
| allatiivi | flöittaamiselle | flöittaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | flöittaamisena (flöittaamisna) |
flöittaamisina |
| translatiivi | flöittaamiseksi | flöittaamisiksi |
| abessiivi | flöittaamisetta | flöittaamisitta |
| instruktiivi | – | flöittaamisin |
| komitatiivi | – | flöittaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | flöittaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
flöittaamis- | |