Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

forfeit (monikko forfeits)

  1. loukkaus, väärinteko
    To seek arms upon people and country that never did us any forfeit.
  2. häviö, tappio
    The army waved their white flag, signifying their forfeit.
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. forfeits
part. prees. forfeiting
imp. & part. perf. forfeited

forfeit

  1. menettää jotain rikoksen, väärinkäytöksen tai virheen vuoksi; hävitä sääntörikkomuksen vuoksi
    In any such case, customers shall forfeit the right to compensation.
    [They] had forfeited their property by their crimes.
    Summerville forfeits four games for using ineligible player. (postandcourier.com)