Substantiivi

muokkaa

loukkaus (39)

  1. toiseen ihmiseen kohdistuva, voimakkaan negatiivinen kommentti, joka satuttaa loukkauksen kohteena olevaa henkilöä
    Se, että haukut toista läskiksi, on loukkaus!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlou̯kːɑus/ tai /ˈlou̯kːɑu̯s/
  • tavutus: louk‧ka‧us / louk‧kaus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loukkaus loukkaukset
genetiivi loukkauksen loukkausten
loukkauksien
partitiivi loukkausta loukkauksia
akkusatiivi loukkaus;
loukkauksen
loukkaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi loukkauksessa loukkauksissa
elatiivi loukkauksesta loukkauksista
illatiivi loukkaukseen loukkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi loukkauksella loukkauksilla
ablatiivi loukkaukselta loukkauksilta
allatiivi loukkaukselle loukkauksille
muut sijamuodot
essiivi loukkauksena loukkauksina
translatiivi loukkaukseksi loukkauksiksi
abessiivi loukkauksetta loukkauksitta
instruktiivi loukkauksin
komitatiivi loukkauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo loukkaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
loukkaus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

parjaus, solvaus

Yhdyssanat
muokkaa

alueloukkaus, kunnianloukkaus, oikeudenloukkaus, rajaloukkaus

Aiheesta muualla

muokkaa