Wikipedia
Katso artikkeli Formantti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Taajuustasossa (vaaka-akselilla taajuudet, pystyakselilla amplitudit) esitetty äänne, jossa formantit erottuvat huippuina.

Substantiivi muokkaa

formantti (5-C)

  1. (fonetiikka) resonanssihuippu ääntöväylän suodattamassa kurkunpää-äänessä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi formantti formantit
genetiivi formantin formanttien
(formanttein)
partitiivi formanttia formantteja
akkusatiivi formantti;
formantin
formantit
sisäpaikallissijat
inessiivi formantissa formanteissa
elatiivi formantista formanteista
illatiivi formanttiin formantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi formantilla formanteilla
ablatiivi formantilta formanteilta
allatiivi formantille formanteille
muut sijamuodot
essiivi formanttina formantteina
translatiivi formantiksi formanteiksi
abessiivi formantitta formanteitta
instruktiivi formantein
komitatiivi formantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo formanti-
vahva vartalo formantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa