formatoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaformatoiminen (38)
- teonnimi verbistä formatoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | formatoiminen | formatoimiset |
genetiivi | formatoimisen | formatoimisten formatoimisien |
partitiivi | formatoimista | formatoimisia |
akkusatiivi | formatoiminen; formatoimisen |
formatoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | formatoimisessa | formatoimisissa |
elatiivi | formatoimisesta | formatoimisista |
illatiivi | formatoimiseen | formatoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | formatoimisella | formatoimisilla |
ablatiivi | formatoimiselta | formatoimisilta |
allatiivi | formatoimiselle | formatoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | formatoimisena (formatoimisna) |
formatoimisina |
translatiivi | formatoimiseksi | formatoimisiksi |
abessiivi | formatoimisetta | formatoimisitta |
instruktiivi | – | formatoimisin |
komitatiivi | – | formatoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | formatoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
formatoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi formatoida + johdin -minen