fossilisoituminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaafossilisoituminen (38)
- teonnimi verbistä fossilisoitua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fossilisoituminen | fossilisoitumiset |
| genetiivi | fossilisoitumisen | fossilisoitumisten fossilisoitumisien |
| partitiivi | fossilisoitumista | fossilisoitumisia |
| akkusatiivi | fossilisoituminen; fossilisoitumisen |
fossilisoitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fossilisoitumisessa | fossilisoitumisissa |
| elatiivi | fossilisoitumisesta | fossilisoitumisista |
| illatiivi | fossilisoitumiseen | fossilisoitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fossilisoitumisella | fossilisoitumisilla |
| ablatiivi | fossilisoitumiselta | fossilisoitumisilta |
| allatiivi | fossilisoitumiselle | fossilisoitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fossilisoitumisena (fossilisoitumisna) |
fossilisoitumisina |
| translatiivi | fossilisoitumiseksi | fossilisoitumisiksi |
| abessiivi | fossilisoitumisetta | fossilisoitumisitta |
| instruktiivi | – | fossilisoitumisin |
| komitatiivi | – | fossilisoitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fossilisoitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
fossilisoitumis- | |
Etymologia
muokkaaverbi fossilisoitua + johdin -minen