Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

fraktiointi (5-J)

  1. (kemia) fraktioiminen; jakaminen fraktioiksi
  2. jakotislaus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈfrɑkt̪iˌoi̯nt̪i/
  • tavutus: frak‧ti‧oin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fraktiointi fraktioinnit
genetiivi fraktioinnin fraktiointien
(fraktiointein)
partitiivi fraktiointia fraktiointeja
akkusatiivi fraktiointi;
fraktioinnin
fraktioinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi fraktioinnissa fraktioinneissa
elatiivi fraktioinnista fraktioinneista
illatiivi fraktiointiin fraktiointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fraktioinnilla fraktioinneilla
ablatiivi fraktioinnilta fraktioinneilta
allatiivi fraktioinnille fraktioinneille
muut sijamuodot
essiivi fraktiointina fraktiointeina
translatiivi fraktioinniksi fraktioinneiksi
abessiivi fraktioinnitta fraktioinneitta
instruktiivi fraktioinnein
komitatiivi fraktiointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo fraktioinni-
vahva vartalo fraktiointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa