Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

fuusiointi (5-J)

  1. fuusioiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈfuːsiˌoi̯nt̪i/
  • tavutus: fuu‧si‧oin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fuusiointi fuusioinnit
genetiivi fuusioinnin fuusiointien
(fuusiointein)
partitiivi fuusiointia fuusiointeja
akkusatiivi fuusiointi;
fuusioinnin
fuusioinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi fuusioinnissa fuusioinneissa
elatiivi fuusioinnista fuusioinneista
illatiivi fuusiointiin fuusiointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fuusioinnilla fuusioinneilla
ablatiivi fuusioinnilta fuusioinneilta
allatiivi fuusioinnille fuusioinneille
muut sijamuodot
essiivi fuusiointina fuusiointeina
translatiivi fuusioinniksi fuusioinneiksi
abessiivi fuusioinnitta fuusioinneitta
instruktiivi fuusioinnein
komitatiivi fuusiointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo fuusioinni-
vahva vartalo fuusiointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa