gemmologi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
gemmologi (5)
- (mineralogia) jalokivien asiantuntija; gemmologian alan ammattinimike
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈgemːoˌlogi/
- tavutus: gem‧mo‧lo‧gi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | gemmologi | gemmologit |
genetiivi | gemmologin | gemmologien (gemmologein) |
partitiivi | gemmologia | gemmologeja |
akkusatiivi | gemmologi; gemmologin |
gemmologit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | gemmologissa | gemmologeissa |
elatiivi | gemmologista | gemmologeista |
illatiivi | gemmologiin | gemmologeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | gemmologilla | gemmologeilla |
ablatiivi | gemmologilta | gemmologeilta |
allatiivi | gemmologille | gemmologeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | gemmologina | gemmologeina |
translatiivi | gemmologiksi | gemmologeiksi |
abessiivi | gemmologitta | gemmologeitta |
instruktiivi | – | gemmologein |
komitatiivi | – | gemmologeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | gemmologi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. jalokivien asiantuntija
|
Aiheesta muualla muokkaa
- gemmologi Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
gemmologi yl. (yks. määr. gemmologin [luo], ei monikkoa)