Substantiivi

muokkaa

gemmologi (5)

  1. (mineralogia) jalokivien asiantuntija; gemmologian alan ammattinimike

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈgemːoˌlogi/
  • tavutus: gem‧mo‧lo‧gi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gemmologi gemmologit
genetiivi gemmologin gemmologien
(gemmologein)
partitiivi gemmologia gemmologeja
akkusatiivi gemmologi;
gemmologin
gemmologit
sisäpaikallissijat
inessiivi gemmologissa gemmologeissa
elatiivi gemmologista gemmologeista
illatiivi gemmologiin gemmologeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gemmologilla gemmologeilla
ablatiivi gemmologilta gemmologeilta
allatiivi gemmologille gemmologeille
muut sijamuodot
essiivi gemmologina gemmologeina
translatiivi gemmologiksi gemmologeiksi
abessiivi gemmologitta gemmologeitta
instruktiivi gemmologein
komitatiivi gemmologeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gemmologi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

gemmologi yl. (yks. määr. gemmologin [luo], ei monikkoa)

  1. gemmologia