gerbiili
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
gerbiili (6)
- mongolianhyppymyyrä, Meriones-suvun 3–4-vuotiaaksi elävä pieni jyrsijä (Meriones unguiculatus), jota pidetään lemmikkieläimenä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈgerbiːli/
- tavutus: ger‧bii‧li
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | gerbiili | gerbiilit |
| genetiivi | gerbiilin | gerbiilien gerbiileiden gerbiileitten |
| partitiivi | gerbiiliä | gerbiileitä gerbiilejä |
| akkusatiivi | gerbiili; gerbiilin |
gerbiilit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | gerbiilissä | gerbiileissä |
| elatiivi | gerbiilistä | gerbiileistä |
| illatiivi | gerbiiliin | gerbiileihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | gerbiilillä | gerbiileillä |
| ablatiivi | gerbiililtä | gerbiileiltä |
| allatiivi | gerbiilille | gerbiileille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | gerbiilinä | gerbiileinä |
| translatiivi | gerbiiliksi | gerbiileiksi |
| abessiivi | gerbiilittä | gerbiileittä |
| instruktiivi | – | gerbiilein |
| komitatiivi | – | gerbiileine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | gerbiili- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ranskan sanasta gerbille, diminutiivinen ja pohjoisafrikkalaisen ääntämyksen mukainen muoto suurempaa sukulaislajia tarkoittavasta jerboa-eläimen nimestä[1]
Käännökset muokkaa
1. Meriones unguiculatus
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- gerbiili Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1. Hakusana jerboa.