gigolo
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ammattitanssittaja
- rattopoika, naisten kustannuksella seksuaalisia palveluksia vastaan elävä mies
- naistennaurattaja
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈgigolo/
- tavutus: gi‧go‧lo
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | gigolo | gigolot |
| genetiivi | gigolon | gigolojen gigoloiden gigoloitten |
| partitiivi | gigoloa | gigoloita gigoloja |
| akkusatiivi | gigolo; gigolon |
gigolot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | gigolossa | gigoloissa |
| elatiivi | gigolosta | gigoloista |
| illatiivi | gigoloon | gigoloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | gigololla | gigoloilla |
| ablatiivi | gigololta | gigoloilta |
| allatiivi | gigololle | gigoloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | gigolona | gigoloina |
| translatiivi | gigoloksi | gigoloiksi |
| abessiivi | gigolotta | gigoloitta |
| instruktiivi | – | gigoloin |
| komitatiivi | – | gigoloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | gigolo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- gigolo Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
gigolo (monikko gigolos)
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
gigolo yl. (3) (yks. määr. gigolon [luo], mon. epämäär. gigolor [luo], mon. määr. gigolorna [luo])
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2