Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

gluoni (6)

  1. (ydinfysiikka) mittabosoneihin kuuluva alkeishiukkanen, joka on vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen; pitää kvarkit kiinni toisissaan

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈgluo̯ni/, myös /ˈglu.oni/
  • tavutus: gluo‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gluoni gluonit
genetiivi gluonin gluonien
gluoneiden
gluoneitten
partitiivi gluonia gluoneita
gluoneja
akkusatiivi gluoni;
gluonin
gluonit
sisäpaikallissijat
inessiivi gluonissa gluoneissa
elatiivi gluonista gluoneista
illatiivi gluoniin gluoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gluonilla gluoneilla
ablatiivi gluonilta gluoneilta
allatiivi gluonille gluoneille
muut sijamuodot
essiivi gluonina gluoneina
translatiivi gluoniksi gluoneiksi
abessiivi gluonitta gluoneitta
instruktiivi gluonein
komitatiivi gluoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gluoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • gluoni Kielitoimiston sanakirjassa