Substantiivi

muokkaa

gorilla (13)

  1. afrikkalaisen kädellisiin kuuluvan apinasuvun kookkain edustaja (Gorilla gorilla). Afrikassa elää myös pari muuta gorillalajia.
  2. (arkikieltä) henkivartija

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈgorilːɑ/
  • tavutus: go‧ril‧la

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gorilla gorillat
genetiivi gorillan gorilloiden
gorilloitten
gorillojen
(gorillain)
partitiivi gorillaa gorilloita
gorilloja
akkusatiivi gorilla;
gorillan
gorillat
sisäpaikallissijat
inessiivi gorillassa gorilloissa
elatiivi gorillasta gorilloista
illatiivi gorillaan gorilloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gorillalla gorilloilla
ablatiivi gorillalta gorilloilta
allatiivi gorillalle gorilloille
muut sijamuodot
essiivi gorillana gorilloina
translatiivi gorillaksi gorilloiksi
abessiivi gorillatta gorilloitta
instruktiivi gorilloin
komitatiivi gorilloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gorilla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • gorilla Kielitoimiston sanakirjassa

Inarinsaame

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

gorilla

  1. (eläin) gorilla

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

gorilla (monikko gorillas)

  1. gorilla

Hollanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

gorilla m. (monikko gorilla's)

  1. gorilla

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

gorilla yl. (1) (yks. määr. gorillan [luo], mon. epämäär. gorillor [luo], mon. määr. gorillorna [luo])

  1. gorilla

Aiheesta muualla

muokkaa
  • gorilla Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Unkari

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

gorilla

  1. gorilla