Wikipedia
Katso artikkeli Guano Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

guano (1)[1]

  1. merilintujen tai lepakoiden ulostetta, joka on kertynyt kerroksiksi eläinten elinpaikoille, ja joka on kaivettu lannoitteeksi ja kemikaalien raaka-aineeksi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈguɑno/
  • tavutus: gu‧a‧no

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi guano guanot
genetiivi guanon guanojen
partitiivi guanoa guanoja
akkusatiivi guano;
guanon
guanot
sisäpaikallissijat
inessiivi guanossa guanoissa
elatiivi guanosta guanoista
illatiivi guanoon guanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi guanolla guanoilla
ablatiivi guanolta guanoilta
allatiivi guanolle guanoille
muut sijamuodot
essiivi guanona guanoina
translatiivi guanoksi guanoiksi
abessiivi guanotta guanoitta
instruktiivi guanoin
komitatiivi guanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo guano-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • guano Kielitoimiston sanakirjassa
  • guano Tieteen termipankissa

Ido muokkaa

Substantiivi muokkaa

guano

  1. guano

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1