häämöttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahäämöttäminen (38)
- teonnimi verbistä häämöttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häämöttäminen | häämöttämiset |
genetiivi | häämöttämisen | häämöttämisten häämöttämisien |
partitiivi | häämöttämistä | häämöttämisiä |
akkusatiivi | häämöttäminen; häämöttämisen |
häämöttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häämöttämisessä | häämöttämisissä |
elatiivi | häämöttämisestä | häämöttämisistä |
illatiivi | häämöttämiseen | häämöttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häämöttämisellä | häämöttämisillä |
ablatiivi | häämöttämiseltä | häämöttämisiltä |
allatiivi | häämöttämiselle | häämöttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häämöttämisenä (häämöttämisnä) |
häämöttämisinä |
translatiivi | häämöttämiseksi | häämöttämisiksi |
abessiivi | häämöttämisettä | häämöttämisittä |
instruktiivi | – | häämöttämisin |
komitatiivi | – | häämöttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häämöttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
häämöttämis- |