hääteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahääteleminen (38)
- teonnimi verbistä häädellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hääteleminen | häätelemiset |
genetiivi | häätelemisen | häätelemisten häätelemisien |
partitiivi | häätelemistä | häätelemisiä |
akkusatiivi | hääteleminen; häätelemisen |
häätelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häätelemisessä | häätelemisissä |
elatiivi | häätelemisestä | häätelemisistä |
illatiivi | häätelemiseen | häätelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häätelemisellä | häätelemisillä |
ablatiivi | häätelemiseltä | häätelemisiltä |
allatiivi | häätelemiselle | häätelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häätelemisenä (häätelemisnä) |
häätelemisinä |
translatiivi | häätelemiseksi | häätelemisiksi |
abessiivi | häätelemisettä | häätelemisittä |
instruktiivi | – | häätelemisin |
komitatiivi | – | häätelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häätelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
häätelemis- |