häikäilevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahäikäilevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä häikäillä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | häikäilevä | häikäilevät |
| genetiivi | häikäilevän | häikäilevien (häikäileväin) |
| partitiivi | häikäilevää | häikäileviä |
| akkusatiivi | häikäilevä; häikäilevän |
häikäilevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | häikäilevässä | häikäilevissä |
| elatiivi | häikäilevästä | häikäilevistä |
| illatiivi | häikäilevään | häikäileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | häikäilevällä | häikäilevillä |
| ablatiivi | häikäilevältä | häikäileviltä |
| allatiivi | häikäilevälle | häikäileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | häikäilevänä | häikäilevinä |
| translatiivi | häikäileväksi | häikäileviksi |
| abessiivi | häikäilevättä | häikäilevittä |
| instruktiivi | – | häikäilevin |
| komitatiivi | – | häikäilevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | häikäilevä- | |
| vahva vartalo | häikäilevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |