häilähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahäilähteleminen (38)
- teonnimi verbistä häilähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häilähteleminen | häilähtelemiset |
genetiivi | häilähtelemisen | häilähtelemisten häilähtelemisien |
partitiivi | häilähtelemistä | häilähtelemisiä |
akkusatiivi | häilähteleminen; häilähtelemisen |
häilähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häilähtelemisessä | häilähtelemisissä |
elatiivi | häilähtelemisestä | häilähtelemisistä |
illatiivi | häilähtelemiseen | häilähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häilähtelemisellä | häilähtelemisillä |
ablatiivi | häilähtelemiseltä | häilähtelemisiltä |
allatiivi | häilähtelemiselle | häilähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häilähtelemisenä (häilähtelemisnä) |
häilähtelemisinä |
translatiivi | häilähtelemiseksi | häilähtelemisiksi |
abessiivi | häilähtelemisettä | häilähtelemisittä |
instruktiivi | – | häilähtelemisin |
komitatiivi | – | häilähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häilähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
häilähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi häilähdellä + johdin -minen