häivyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahäivyttäminen (38)
- teonnimi verbistä häivyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häivyttäminen | häivyttämiset |
genetiivi | häivyttämisen | häivyttämisten häivyttämisien |
partitiivi | häivyttämistä | häivyttämisiä |
akkusatiivi | häivyttäminen; häivyttämisen |
häivyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häivyttämisessä | häivyttämisissä |
elatiivi | häivyttämisestä | häivyttämisistä |
illatiivi | häivyttämiseen | häivyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häivyttämisellä | häivyttämisillä |
ablatiivi | häivyttämiseltä | häivyttämisiltä |
allatiivi | häivyttämiselle | häivyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häivyttämisenä (häivyttämisnä) |
häivyttämisinä |
translatiivi | häivyttämiseksi | häivyttämisiksi |
abessiivi | häivyttämisettä | häivyttämisittä |
instruktiivi | – | häivyttämisin |
komitatiivi | – | häivyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häivyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
häivyttämis- |