häjyileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahäjyileminen (38)
- teonnimi verbistä häjyillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häjyileminen | häjyilemiset |
genetiivi | häjyilemisen | häjyilemisten häjyilemisien |
partitiivi | häjyilemistä | häjyilemisiä |
akkusatiivi | häjyileminen; häjyilemisen |
häjyilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häjyilemisessä | häjyilemisissä |
elatiivi | häjyilemisestä | häjyilemisistä |
illatiivi | häjyilemiseen | häjyilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häjyilemisellä | häjyilemisillä |
ablatiivi | häjyilemiseltä | häjyilemisiltä |
allatiivi | häjyilemiselle | häjyilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häjyilemisenä (häjyilemisnä) |
häjyilemisinä |
translatiivi | häjyilemiseksi | häjyilemisiksi |
abessiivi | häjyilemisettä | häjyilemisittä |
instruktiivi | – | häjyilemisin |
komitatiivi | – | häjyilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häjyilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
häjyilemis- |