hännystelijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahännystelijä (12)
- henkilö, joka hännystelee
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hännystelijä | hännystelijät |
genetiivi | hännystelijän | hännystelijöiden hännystelijöitten (hännystelijäin) |
partitiivi | hännystelijää | hännystelijöitä |
akkusatiivi | hännystelijä; hännystelijän |
hännystelijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hännystelijässä | hännystelijöissä |
elatiivi | hännystelijästä | hännystelijöistä |
illatiivi | hännystelijään | hännystelijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hännystelijällä | hännystelijöillä |
ablatiivi | hännystelijältä | hännystelijöiltä |
allatiivi | hännystelijälle | hännystelijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hännystelijänä | hännystelijöinä |
translatiivi | hännystelijäksi | hännystelijöiksi |
abessiivi | hännystelijättä | hännystelijöittä |
instruktiivi | – | hännystelijöin |
komitatiivi | – | hännystelijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hännystelijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hännystelijä Kielitoimiston sanakirjassa