härmistyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahärmistyminen (38)
- teonnimi verbistä härmistyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | härmistyminen | härmistymiset |
genetiivi | härmistymisen | härmistymisten härmistymisien |
partitiivi | härmistymistä | härmistymisiä |
akkusatiivi | härmistyminen; härmistymisen |
härmistymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | härmistymisessä | härmistymisissä |
elatiivi | härmistymisestä | härmistymisistä |
illatiivi | härmistymiseen | härmistymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | härmistymisellä | härmistymisillä |
ablatiivi | härmistymiseltä | härmistymisiltä |
allatiivi | härmistymiselle | härmistymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | härmistymisenä (härmistymisnä) |
härmistymisinä |
translatiivi | härmistymiseksi | härmistymisiksi |
abessiivi | härmistymisettä | härmistymisittä |
instruktiivi | – | härmistymisin |
komitatiivi | – | härmistymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | härmistymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
härmistymis- |
Etymologia
muokkaaverbi härmistyä + johdin -minen
Aiheesta muualla
muokkaa- härmistyminen Tieteen termipankissa