härnääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahärnääminen (38)
- teonnimi verbistä härnätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | härnääminen | härnäämiset |
| genetiivi | härnäämisen | härnäämisten härnäämisien |
| partitiivi | härnäämistä | härnäämisiä |
| akkusatiivi | härnääminen; härnäämisen |
härnäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | härnäämisessä | härnäämisissä |
| elatiivi | härnäämisestä | härnäämisistä |
| illatiivi | härnäämiseen | härnäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | härnäämisellä | härnäämisillä |
| ablatiivi | härnäämiseltä | härnäämisiltä |
| allatiivi | härnäämiselle | härnäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | härnäämisenä (härnäämisnä) |
härnäämisinä |
| translatiivi | härnäämiseksi | härnäämisiksi |
| abessiivi | härnäämisettä | härnäämisittä |
| instruktiivi | – | härnäämisin |
| komitatiivi | – | härnäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | härnäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
härnäämis- | |