härnäileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahärnäileminen (38)
- teonnimi verbistä härnäillä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | härnäileminen | härnäilemiset |
| genetiivi | härnäilemisen | härnäilemisten härnäilemisien |
| partitiivi | härnäilemistä | härnäilemisiä |
| akkusatiivi | härnäileminen; härnäilemisen |
härnäilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | härnäilemisessä | härnäilemisissä |
| elatiivi | härnäilemisestä | härnäilemisistä |
| illatiivi | härnäilemiseen | härnäilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | härnäilemisellä | härnäilemisillä |
| ablatiivi | härnäilemiseltä | härnäilemisiltä |
| allatiivi | härnäilemiselle | härnäilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | härnäilemisenä (härnäilemisnä) |
härnäilemisinä |
| translatiivi | härnäilemiseksi | härnäilemisiksi |
| abessiivi | härnäilemisettä | härnäilemisittä |
| instruktiivi | – | härnäilemisin |
| komitatiivi | – | härnäilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | härnäilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
härnäilemis- | |