hätäileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahätäileminen (38)
- teonnimi verbistä hätäillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hätäileminen | hätäilemiset |
genetiivi | hätäilemisen | hätäilemisten hätäilemisien |
partitiivi | hätäilemistä | hätäilemisiä |
akkusatiivi | hätäileminen; hätäilemisen |
hätäilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hätäilemisessä | hätäilemisissä |
elatiivi | hätäilemisestä | hätäilemisistä |
illatiivi | hätäilemiseen | hätäilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hätäilemisellä | hätäilemisillä |
ablatiivi | hätäilemiseltä | hätäilemisiltä |
allatiivi | hätäilemiselle | hätäilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hätäilemisenä (hätäilemisnä) |
hätäilemisinä |
translatiivi | hätäilemiseksi | hätäilemisiksi |
abessiivi | hätäilemisettä | hätäilemisittä |
instruktiivi | – | hätäilemisin |
komitatiivi | – | hätäilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hätäilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hätäilemis- |