Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hätkähdys (39)

  1. hätkähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhæt̪kæhdys/
  • tavutus: hät‧käh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hätkähdys hätkähdykset
genetiivi hätkähdyksen hätkähdysten
hätkähdyksien
partitiivi hätkähdystä hätkähdyksiä
akkusatiivi hätkähdys;
hätkähdyksen
hätkähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi hätkähdyksessä hätkähdyksissä
elatiivi hätkähdyksestä hätkähdyksistä
illatiivi hätkähdykseen hätkähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hätkähdyksellä hätkähdyksillä
ablatiivi hätkähdykseltä hätkähdyksiltä
allatiivi hätkähdykselle hätkähdyksille
muut sijamuodot
essiivi hätkähdyksenä hätkähdyksinä
translatiivi hätkähdykseksi hätkähdyksiksi
abessiivi hätkähdyksettä hätkähdyksittä
instruktiivi hätkähdyksin
komitatiivi hätkähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hätkähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hätkähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä hätkähtää (hätkähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa