Substantiivi

muokkaa

hölmöys (40)[1]

  1. se, että on hölmö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhølmøys/ tai /ˈhølmøy̯s/
  • tavutus: höl‧mö‧ys / höl‧möys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hölmöys hölmöydet
genetiivi hölmöyden hölmöyksien
partitiivi hölmöyttä hölmöyksiä
akkusatiivi hölmöys;
hölmöyden
hölmöydet
sisäpaikallissijat
inessiivi hölmöydessä hölmöyksissä
elatiivi hölmöydestä hölmöyksistä
illatiivi hölmöyteen hölmöyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hölmöydellä hölmöyksillä
ablatiivi hölmöydeltä hölmöyksiltä
allatiivi hölmöydelle hölmöyksille
muut sijamuodot
essiivi hölmöytenä hölmöyksinä
translatiivi hölmöydeksi hölmöyksiksi
abessiivi hölmöydettä hölmöyksittä
instruktiivi hölmöyksin
komitatiivi hölmöyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hölmöyde-
vahva vartalo hölmöyte-
konsonantti-
vartalo
hölmöyt-

Etymologia

muokkaa

sanan hölmö vartalosta hölmö- ja suffiksista -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40