höperteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahöperteleminen (38)
- teonnimi verbistä höperrellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | höperteleminen | höpertelemiset |
genetiivi | höpertelemisen | höpertelemisten höpertelemisien |
partitiivi | höpertelemistä | höpertelemisiä |
akkusatiivi | höperteleminen; höpertelemisen |
höpertelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | höpertelemisessä | höpertelemisissä |
elatiivi | höpertelemisestä | höpertelemisistä |
illatiivi | höpertelemiseen | höpertelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | höpertelemisellä | höpertelemisillä |
ablatiivi | höpertelemiseltä | höpertelemisiltä |
allatiivi | höpertelemiselle | höpertelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | höpertelemisenä (höpertelemisnä) |
höpertelemisinä |
translatiivi | höpertelemiseksi | höpertelemisiksi |
abessiivi | höpertelemisettä | höpertelemisittä |
instruktiivi | – | höpertelemisin |
komitatiivi | – | höpertelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | höpertelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
höpertelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi höperrellä + johdin -minen