höpsähtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahöpsähtäminen (38)
- teonnimi verbistä höpsähtää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | höpsähtäminen | höpsähtämiset |
genetiivi | höpsähtämisen | höpsähtämisten höpsähtämisien |
partitiivi | höpsähtämistä | höpsähtämisiä |
akkusatiivi | höpsähtäminen; höpsähtämisen |
höpsähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | höpsähtämisessä | höpsähtämisissä |
elatiivi | höpsähtämisestä | höpsähtämisistä |
illatiivi | höpsähtämiseen | höpsähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | höpsähtämisellä | höpsähtämisillä |
ablatiivi | höpsähtämiseltä | höpsähtämisiltä |
allatiivi | höpsähtämiselle | höpsähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | höpsähtämisenä (höpsähtämisnä) |
höpsähtämisinä |
translatiivi | höpsähtämiseksi | höpsähtämisiksi |
abessiivi | höpsähtämisettä | höpsähtämisittä |
instruktiivi | – | höpsähtämisin |
komitatiivi | – | höpsähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | höpsähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
höpsähtämis- |