hörähtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahörähtäminen (38)
- teonnimi verbistä hörähtää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hörähtäminen | hörähtämiset |
genetiivi | hörähtämisen | hörähtämisten hörähtämisien |
partitiivi | hörähtämistä | hörähtämisiä |
akkusatiivi | hörähtäminen; hörähtämisen |
hörähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hörähtämisessä | hörähtämisissä |
elatiivi | hörähtämisestä | hörähtämisistä |
illatiivi | hörähtämiseen | hörähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hörähtämisellä | hörähtämisillä |
ablatiivi | hörähtämiseltä | hörähtämisiltä |
allatiivi | hörähtämiselle | hörähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hörähtämisenä (hörähtämisnä) |
hörähtämisinä |
translatiivi | hörähtämiseksi | hörähtämisiksi |
abessiivi | hörähtämisettä | hörähtämisittä |
instruktiivi | – | hörähtämisin |
komitatiivi | – | hörähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hörähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hörähtämis- |