höykyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahöykyttäminen (38)
- teonnimi verbistä höykyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | höykyttäminen | höykyttämiset |
genetiivi | höykyttämisen | höykyttämisten höykyttämisien |
partitiivi | höykyttämistä | höykyttämisiä |
akkusatiivi | höykyttäminen; höykyttämisen |
höykyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | höykyttämisessä | höykyttämisissä |
elatiivi | höykyttämisestä | höykyttämisistä |
illatiivi | höykyttämiseen | höykyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | höykyttämisellä | höykyttämisillä |
ablatiivi | höykyttämiseltä | höykyttämisiltä |
allatiivi | höykyttämiselle | höykyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | höykyttämisenä (höykyttämisnä) |
höykyttämisinä |
translatiivi | höykyttämiseksi | höykyttämisiksi |
abessiivi | höykyttämisettä | höykyttämisittä |
instruktiivi | – | höykyttämisin |
komitatiivi | – | höykyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | höykyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
höykyttämis- |