höyryäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahöyryäminen (38)
- teonnimi verbistä höyrytä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | höyryäminen | höyryämiset |
| genetiivi | höyryämisen | höyryämisten höyryämisien |
| partitiivi | höyryämistä | höyryämisiä |
| akkusatiivi | höyryäminen; höyryämisen |
höyryämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | höyryämisessä | höyryämisissä |
| elatiivi | höyryämisestä | höyryämisistä |
| illatiivi | höyryämiseen | höyryämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | höyryämisellä | höyryämisillä |
| ablatiivi | höyryämiseltä | höyryämisiltä |
| allatiivi | höyryämiselle | höyryämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | höyryämisenä (höyryämisnä) |
höyryämisinä |
| translatiivi | höyryämiseksi | höyryämisiksi |
| abessiivi | höyryämisettä | höyryämisittä |
| instruktiivi | – | höyryämisin |
| komitatiivi | – | höyryämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | höyryämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
höyryämis- | |