höystö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahöystö (1)
- lihasta tai lihankaltaisista raakaineista, perunasta, juureksista yms, tehty muhennos
- Höystöä höystettiin ruoholaukalla.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhøy̯st̪ø/
- tavutus: höys‧tö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | höystö | höystöt |
genetiivi | höystön | höystöjen |
partitiivi | höystöä | höystöjä |
akkusatiivi | höystö; höystön |
höystöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | höystössä | höystöissä |
elatiivi | höystöstä | höystöistä |
illatiivi | höystöön | höystöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | höystöllä | höystöillä |
ablatiivi | höystöltä | höystöiltä |
allatiivi | höystölle | höystöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | höystönä | höystöinä |
translatiivi | höystöksi | höystöiksi |
abessiivi | höystöttä | höystöittä |
instruktiivi | – | höystöin |
komitatiivi | – | höystöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | höystö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- höystö Kielitoimiston sanakirjassa