haarukoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaarukoiminen (38)
- teonnimi verbistä haarukoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haarukoiminen | haarukoimiset |
genetiivi | haarukoimisen | haarukoimisten haarukoimisien |
partitiivi | haarukoimista | haarukoimisia |
akkusatiivi | haarukoiminen; haarukoimisen |
haarukoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haarukoimisessa | haarukoimisissa |
elatiivi | haarukoimisesta | haarukoimisista |
illatiivi | haarukoimiseen | haarukoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haarukoimisella | haarukoimisilla |
ablatiivi | haarukoimiselta | haarukoimisilta |
allatiivi | haarukoimiselle | haarukoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haarukoimisena (haarukoimisna) |
haarukoimisina |
translatiivi | haarukoimiseksi | haarukoimisiksi |
abessiivi | haarukoimisetta | haarukoimisitta |
instruktiivi | – | haarukoimisin |
komitatiivi | – | haarukoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haarukoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
haarukoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi haarukoida + johdin -minen