haaveilija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaaveilija (12)
- henkilö, joka haaveilee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑːʋei̯ˌlijɑ/
- tavutus: haa‧vei‧li‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haaveilija | haaveilijat |
genetiivi | haaveilijan | haaveilijoiden haaveilijoitten (haaveilijain) |
partitiivi | haaveilijaa | haaveilijoita |
akkusatiivi | haaveilija; haaveilijan |
haaveilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haaveilijassa | haaveilijoissa |
elatiivi | haaveilijasta | haaveilijoista |
illatiivi | haaveilijaan | haaveilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haaveilijalla | haaveilijoilla |
ablatiivi | haaveilijalta | haaveilijoilta |
allatiivi | haaveilijalle | haaveilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haaveilijana | haaveilijoina |
translatiivi | haaveilijaksi | haaveilijoiksi |
abessiivi | haaveilijatta | haaveilijoitta |
instruktiivi | – | haaveilijoin |
komitatiivi | – | haaveilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haaveilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- haaveilija Kielitoimiston sanakirjassa