haavoittuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaavoittuminen (38)
- teonnimi verbistä haavoittua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haavoittuminen | haavoittumiset |
genetiivi | haavoittumisen | haavoittumisten haavoittumisien |
partitiivi | haavoittumista | haavoittumisia |
akkusatiivi | haavoittuminen; haavoittumisen |
haavoittumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haavoittumisessa | haavoittumisissa |
elatiivi | haavoittumisesta | haavoittumisista |
illatiivi | haavoittumiseen | haavoittumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haavoittumisella | haavoittumisilla |
ablatiivi | haavoittumiselta | haavoittumisilta |
allatiivi | haavoittumiselle | haavoittumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haavoittumisena (haavoittumisna) |
haavoittumisina |
translatiivi | haavoittumiseksi | haavoittumisiksi |
abessiivi | haavoittumisetta | haavoittumisitta |
instruktiivi | – | haavoittumisin |
komitatiivi | – | haavoittumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haavoittumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
haavoittumis- |
Etymologia
muokkaa- verbi haavoittua + johdin -minen