haeskelu

Suomi

Substantiivi

haeskelu (2)

haeskeleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhɑesˌkelu/
tavutus: ha‧es‧ke‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	haeskelu	haeskelut
genetiivi	haeskelun	haeskelujen haeskeluiden haeskeluitten
partitiivi	haeskelua	haeskeluita haeskeluja
akkusatiivi	haeskelu; haeskelun	haeskelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	haeskelussa	haeskeluissa
elatiivi	haeskelusta	haeskeluista
illatiivi	haeskeluun	haeskeluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	haeskelulla	haeskeluilla
ablatiivi	haeskelulta	haeskeluilta
allatiivi	haeskelulle	haeskeluille
muut sijamuodot
essiivi	haeskeluna	haeskeluina
translatiivi	haeskeluksi	haeskeluiksi
abessiivi	haeskelutta	haeskeluitta
instruktiivi	–	haeskeluin
komitatiivi	–	haeskeluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	haeskelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi haeskella (vokaalivartalo haeskel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. haeskeleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

haeskelu Kielitoimiston sanakirjassa