hahmotteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahahmotteleminen (38)
- teonnimi verbistä hahmotella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hahmotteleminen | hahmottelemiset |
genetiivi | hahmottelemisen | hahmottelemisten hahmottelemisien |
partitiivi | hahmottelemista | hahmottelemisia |
akkusatiivi | hahmotteleminen; hahmottelemisen |
hahmottelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hahmottelemisessa | hahmottelemisissa |
elatiivi | hahmottelemisesta | hahmottelemisista |
illatiivi | hahmottelemiseen | hahmottelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hahmottelemisella | hahmottelemisilla |
ablatiivi | hahmottelemiselta | hahmottelemisilta |
allatiivi | hahmottelemiselle | hahmottelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hahmottelemisena (hahmottelemisna) |
hahmottelemisina |
translatiivi | hahmottelemiseksi | hahmottelemisiksi |
abessiivi | hahmottelemisetta | hahmottelemisitta |
instruktiivi | – | hahmottelemisin |
komitatiivi | – | hahmottelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hahmottelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hahmottelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hahmotella + johdin -minen