haikailu

Suomi

Substantiivi

haikailu (2)

haikaileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhɑi̯kɑi̯lu/
tavutus: hai‧kai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	haikailu	haikailut
genetiivi	haikailun	haikailujen haikailuiden haikailuitten
partitiivi	haikailua	haikailuita haikailuja
akkusatiivi	haikailu; haikailun	haikailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	haikailussa	haikailuissa
elatiivi	haikailusta	haikailuista
illatiivi	haikailuun	haikailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	haikailulla	haikailuilla
ablatiivi	haikailulta	haikailuilta
allatiivi	haikailulle	haikailuille
muut sijamuodot
essiivi	haikailuna	haikailuina
translatiivi	haikailuksi	haikailuiksi
abessiivi	haikailutta	haikailuitta
instruktiivi	–	haikailuin
komitatiivi	–	haikailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	haikailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi haikailla (vokaalivartalo haikail|e-) + johdin -u

Käännökset

1. haikaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

haikailu Kielitoimiston sanakirjassa