haikeus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑi̯keus/ tai /ˈhɑi̯keu̯s/
- tavutus: hai‧ke‧us / hai‧keus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haikeus | haikeudet |
genetiivi | haikeuden | haikeuksien |
partitiivi | haikeutta | haikeuksia |
akkusatiivi | haikeus; haikeuden |
haikeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haikeudessa | haikeuksissa |
elatiivi | haikeudesta | haikeuksista |
illatiivi | haikeuteen | haikeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haikeudella | haikeuksilla |
ablatiivi | haikeudelta | haikeuksilta |
allatiivi | haikeudelle | haikeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haikeutena | haikeuksina |
translatiivi | haikeudeksi | haikeuksiksi |
abessiivi | haikeudetta | haikeuksitta |
instruktiivi | – | haikeuksin |
komitatiivi | – | haikeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | haikeude- | |
vahva vartalo | haikeute- | |
konsonantti- vartalo |
haikeut- |
Etymologia
muokkaasanan haikea vartalosta haike- ja suffiksista -us
Käännökset
muokkaa1. se, että on haikea
|
Aiheesta muualla
muokkaa- haikeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40