hajamielisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahajamielisyys (40)
- se, että on hajamielinen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hajamielisyys | hajamielisyydet |
genetiivi | hajamielisyyden | hajamielisyyksien |
partitiivi | hajamielisyyttä | hajamielisyyksiä |
akkusatiivi | hajamielisyys; hajamielisyyden |
hajamielisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hajamielisyydessä | hajamielisyyksissä |
elatiivi | hajamielisyydestä | hajamielisyyksistä |
illatiivi | hajamielisyyteen | hajamielisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hajamielisyydellä | hajamielisyyksillä |
ablatiivi | hajamielisyydeltä | hajamielisyyksiltä |
allatiivi | hajamielisyydelle | hajamielisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hajamielisyytenä | hajamielisyyksinä |
translatiivi | hajamielisyydeksi | hajamielisyyksiksi |
abessiivi | hajamielisyydettä | hajamielisyyksittä |
instruktiivi | – | hajamielisyyksin |
komitatiivi | – | hajamielisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hajamielisyyde- | |
vahva vartalo | hajamielisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
hajamielisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan hajamielinen vartalosta hajamielis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on hajamielinen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- hajamielisyys Kielitoimiston sanakirjassa