hajautus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahajautus (39)
- hajauttaminen; se, että hajautetaan
- (rahoitus) varojen sijoittaminen useaan sijoituskohteeseen tai useassa erässä riskien pienentämiseksi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑjɑu̯t̪us/ tai /ˈhɑjɑˌut̪us/
- tavutus: ha‧jau‧tus / ha‧ja‧u‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hajautus | hajautukset |
genetiivi | hajautuksen | hajautusten hajautuksien |
partitiivi | hajautusta | hajautuksia |
akkusatiivi | hajautus; hajautuksen |
hajautukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hajautuksessa | hajautuksissa |
elatiivi | hajautuksesta | hajautuksista |
illatiivi | hajautukseen | hajautuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hajautuksella | hajautuksilla |
ablatiivi | hajautukselta | hajautuksilta |
allatiivi | hajautukselle | hajautuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hajautuksena | hajautuksina |
translatiivi | hajautukseksi | hajautuksiksi |
abessiivi | hajautuksetta | hajautuksitta |
instruktiivi | – | hajautuksin |
komitatiivi | – | hajautuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hajautukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hajautus- |
Käännökset
muokkaa1. hajauttaminen
|
2. riskien pienentäminen
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hajautus Kielitoimiston sanakirjassa