Wikipedia
Katso artikkeli Hajauttaminen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

hajautus (39)

  1. hajauttaminen; se, että hajautetaan
  2. (rahoitus) varojen sijoittaminen useaan sijoituskohteeseen tai useassa erässä riskien pienentämiseksi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑjɑu̯t̪us/ tai /ˈhɑjɑˌut̪us/
  • tavutus: ha‧jau‧tus / ha‧ja‧u‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hajautus hajautukset
genetiivi hajautuksen hajautusten
hajautuksien
partitiivi hajautusta hajautuksia
akkusatiivi hajautus;
hajautuksen
hajautukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hajautuksessa hajautuksissa
elatiivi hajautuksesta hajautuksista
illatiivi hajautukseen hajautuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hajautuksella hajautuksilla
ablatiivi hajautukselta hajautuksilta
allatiivi hajautukselle hajautuksille
muut sijamuodot
essiivi hajautuksena hajautuksina
translatiivi hajautukseksi hajautuksiksi
abessiivi hajautuksetta hajautuksitta
instruktiivi hajautuksin
komitatiivi hajautuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hajautukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hajautus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

 

Aiheesta muualla

muokkaa