hajottaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahajottaminen (38)
- teonnimi verbistä hajottaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hajottaminen | hajottamiset |
genetiivi | hajottamisen | hajottamisten hajottamisien |
partitiivi | hajottamista | hajottamisia |
akkusatiivi | hajottaminen; hajottamisen |
hajottamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hajottamisessa | hajottamisissa |
elatiivi | hajottamisesta | hajottamisista |
illatiivi | hajottamiseen | hajottamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hajottamisella | hajottamisilla |
ablatiivi | hajottamiselta | hajottamisilta |
allatiivi | hajottamiselle | hajottamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hajottamisena (hajottamisna) |
hajottamisina |
translatiivi | hajottamiseksi | hajottamisiksi |
abessiivi | hajottamisetta | hajottamisitta |
instruktiivi | – | hajottamisin |
komitatiivi | – | hajottamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hajottamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hajottamis- |