hakkaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahakkaileminen (38)
- teonnimi verbistä hakkailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hakkaileminen | hakkailemiset |
| genetiivi | hakkailemisen | hakkailemisten hakkailemisien |
| partitiivi | hakkailemista | hakkailemisia |
| akkusatiivi | hakkaileminen; hakkailemisen |
hakkailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hakkailemisessa | hakkailemisissa |
| elatiivi | hakkailemisesta | hakkailemisista |
| illatiivi | hakkailemiseen | hakkailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hakkailemisella | hakkailemisilla |
| ablatiivi | hakkailemiselta | hakkailemisilta |
| allatiivi | hakkailemiselle | hakkailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hakkailemisena (hakkailemisna) |
hakkailemisina |
| translatiivi | hakkailemiseksi | hakkailemisiksi |
| abessiivi | hakkailemisetta | hakkailemisitta |
| instruktiivi | – | hakkailemisin |
| komitatiivi | – | hakkailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hakkailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hakkailemis- | |