Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

halpuus (40)

  1. se, että on halpa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑlpuːs/
  • tavutus: hal‧puus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi halpuus halpuudet
genetiivi halpuuden halpuuksien
partitiivi halpuutta halpuuksia
akkusatiivi halpuus;
halpuuden
halpuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi halpuudessa halpuuksissa
elatiivi halpuudesta halpuuksista
illatiivi halpuuteen halpuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi halpuudella halpuuksilla
ablatiivi halpuudelta halpuuksilta
allatiivi halpuudelle halpuuksille
muut sijamuodot
essiivi halpuutena halpuuksina
translatiivi halpuudeksi halpuuksiksi
abessiivi halpuudetta halpuuksitta
instruktiivi halpuuksin
komitatiivi halpuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo halpuude-
vahva vartalo halpuute-
konsonantti-
vartalo
halpuut-

Etymologia muokkaa

sanan halpa vartalosta halp- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • halpuus Kielitoimiston sanakirjassa